Kategori: Uutiset

Pyöräily kuntoilumuotona ratsastajille

Pyöräily on mitä mainioin tapa liikkua. Pyörän satulaan on helppo hypätä ja hurauttaa vaikka töihin tai salille sään ollessa suosiollinen. Pyöräillessä saa myös raitista ilmaa ja näin ollen siinä yhdistyvät sekä ratsastajien rakastama ulkoilu että kehonhuolto. Kokeneemmatkin treenaajat saavat hyötyjä irti pyörästä, sillä kovempikin treeni on sillä mahdollista. Esimerkiksi mäkiset maastot tuovat mukavasti lisähaastetta.

Erilaisissa maasto-olosuhteissa pyörällä ajaminen on kuntoilua sanan varsinaisessa merkityksessä. Vastusta voi aina lisätä tai vähentää tarvittaessa vaihteita säätämällä. Pyörälenkillä voi myös ottaa aikaa ja yrittää aina hieman parantaa entistä aikaansa. Tämä motivoi kunnon kohottamisessa. Mikäli ei saa tarpeeksi endorfiineja tai haastetta tavallisesta maastopyöräilystä, on hieman hurjapäisemmille pyöräilijöille vaihtoehtoina olemassa myös erilaiset temppupyörät.

Kerran kun sen oppii, niin aina sen taitaa

Pyöräilemisen hyviä puolia on se, että lähes kaikki meistä oppivat pyöräilyn jalon taidon jo pienestä pitäen. Pyöräily on kuin hevosella ratsastaminen; kerran kun sen oppii, niin aina sen taitaa. Erityisesti keski-ikäiset ovat ottaneet lajin omakseen, mutta harrastajia löytyy vauvasta vaariin. Pyöräilyä voi harrastaa myös ryhmässä. Monilla paikkakunnilla järjestetään yhteisiä pyörälenkkejä.

Mikäli päättää harrastaa pyöräilyä kuntoilumuotona, niin se vaatii tietysti panostusta ja treenaamiseen sopiva menopeli on tärkeä. Täytyy siis selvittää omat tavoitteensa ja hankkia pyörä käyttötarpeen mukaan. Esimerkiksi hybridipyörät ovat oivallisia kuntoilutarkoitukseen. Niillä luonnistuu hyvin työmatkan teko, ja ne sopivat myös hyötyliikunnan harrastamiseen. Maastossa ajavat puolestaan saavat eniten tehoja irti maastopyörällä.

Kuntopyörä vaihtoehtona pyöräilylle

Mikäli pyöräily kiinnostaa, mutta kelien puolesta ei pääse vielä ajelemaan, niin kannattaa ottaa selvää, millaisia varusteita pyöräkaupoilla on tarjota. Moni hurjapää uskaltaa jopa talvisäillä pyörän selkään. Jos nämä vaihtoehdot eivät kuitenkaan houkuttele, niin oivallinen vaihtoehto saattaa olla kuntopyörä. Tämän voi hankkia kotiinsa kohtuuhinnalla ja vaihtoehtoisesti jokaiselta kuntosalilta löytyy ainakin yksi kuntopyörä.

Kuntopyörällä pystyy helposti kehittämään kuntoaan esimerkiksi intervalliharjoituksilla tai käymällä spinningtunneilla. Jos ei ole varaa sijoittaa kuntopyörään, saattaa hauska idea olla nostaa polkupyörä pukille ja sillä voi leikkiä kuntopyörää. Omaa kuntoiluaan kannattaa muutenkin täydentää kotioloissa esimerkiksi käsipainoja käyttämällä tai leuanvetotangon asettamisella ovensuuhun. Myös salitreeni on hyvä vaihtoehto, jotta harjoittelu pysyy monipuolisena.

Lyö vetoa hevosista

Maailmalla raviurheilu ei ole yhtä suosittua kuin se on Suomessa. Suomessa raveja järjestetään melkein vuoden jokaisena päivänä ja totoaminen raveissa on monelle tärkeä osa kisan seuraamista. Raviurheilua seurataan Suomen lisäksi Pohjoismaissa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Venäjällä. Suomen tärkeimmät ravit ovat vuosittaiset kuninkuusravit ja naapurimaan Ruotsin Elitloppet kuuluu ravimaailman seuratuimpiin kisoihin. Suurkisoista voidaan puhua jos pääpalkinto on minimissään 10 000 euroa.

Ravien seuraaminen on monille todellinen harrastus, vaikka suomalaiset ravurit eivät ole viime vuosina menestyneet aivan kärkijoukossa, matkaavat monet suomalaiset raviharrastajat vuosittain ravikilpailuista toisiin. Ruotsin Elitloppet huikeine palkintoineen saa ravikansan liikkeelle. Kisa on todellinen ravikansan kliimaksi sillä tarjolla on lähtöjä erilaisille ravureille ja paikalle saapuvat taatusti ravimaailman parhaat.

Monissa maissa hevosurheilu keskittyy kuitenkin laukkakilpailuihin. Ravit ovat Iso-Britanniassa lähinnä harrastelutoimintaa ja laukkakilpailuihin liittyy monesti myös muuta mielenkiintoa kuten kuninkaalliset ja vaatetus.

Laukkakilpailuissa tärkeässä osassa on ratsastaja eli jockey. Laukkakilpailuiden matkaosuus vaihtelee eri kilpailujen välillä, kilpailuja käydään sekä tasaisella radalla että myös erilaisten esteiden parissa. Kilpailut ovat erityisen suosittuja Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, maailman parhaimmista ratsuista laukkaradoilla voidaan maksaa miljoonia euroja. Maailman parhaimmissa kisoissa palkinnot ovat myös sen mukaisia, suosituin laukkakilpailu järjestetään vuosittain Iso-Britanniassa ja se kantaa nimeä Grand National.

Vedonvälitys kilpailuissa

Aiemmin hevoskilpailuihin mentiin paikan päälle lyömään vetoa. Nykyisin toiminta on huomattavasti helpompaa sillä vetoa voi lyödä myös netin kautta. Nettikasino Unibet tarjoaa hyvät vedonvälityssivut, joiden kautta voi osallistua kaikkiin tärkeisiin hevosurheilukilpailuihin. Vedonlyönti hevosurheilusta on mielenkiintoinen laji, joka saattaa viedä helposti mukanaan. Eri hevosten ja suoritusten seuraaminen on puuhaa, josta moni hevosista kiinnostunut innostuu.

Hevoskilpailujen seuraaminen paikanpäällä on tietysti aina tunnelman puolesta hevosurheilua parhaimmillaan mutta nykyisten tietoliikenneyhteyksien aikana kilpailuista ei tarvitse jäädä paitsioon välimatkan tai kiireiden vuoksi. Tietoa kilpailuista on tarjolla netissä runsaasti ja uljaiden hevosten kisaamista voi seurata myös netin kautta.

Champion of the Track – Ratojen mestarit

Hevosurheilu on lajina erittäin vanha, sillä hevosilla käytäviä kilpailutapahtumia esiintyi jo antiikin Kreikassa. Monet ovat varmasti erilaisista elokuvista nähneet kuvaelmia historiallisista, hevosilla käytävistä turnajaisista ja myöhemmin 1600-luvulla kehitetyistä laukkakilpailuista, joista tunnetuin on vielä tänä päivänäkin järjestettävä Grand National-kilpailu.

Laukkakilpailut ovat yleisön suosiossa hevosten lisäksi erityisesti vedonlyönnin vuoksi – siinä panostetaan joskus huimiakin summia hevoseen, jonka veikataan voittavan. Hevoset ovat rikastuttaneet monen pankkitiliä, mutta myös tyhjentäneet tilejä, sillä laukkakilpailut ovat arvaamattomia ja tapahtumat voivat saada hetkessä aivan uusia käänteitä. Maailman laukkakilpailuhistoriasta löytyy kuitenkin joitakin uskomattomia tapauksia, jotka ovat synnyttäneet suuria tähtiä ja persoonallisuuksia, jotka elävät monen muistoissa vielä tänään – ja nyt puhumme itse hevosista. Tunnetuimpia nimiä ovat luultavasti Seabiscuit ja Secretariat, joiden huima elämä on päässyt myös valkokankaalle asti.

Laukkakilpailut

Laukkakilpailut ovat yhä tänäänkin erittäin suosittuja ja keräävät runsaasti yleisöä eri puolilla maailmaa. Hyvä esimerkki on Dubaissa järjestettävä kansainvälinen tapahtuma, jonne kokoontuvat kaikki silmäätekevät ja ne, joilla on varaa matkustaa paikan päälle. Hieman lähempänä Suomea sijaitsee Englanti, joka on tunnettu hevosurheilustaan ja eritoten laukkakilpailuistaan. Erityisesti Royal Ascot on suosittu laukkakilpailu, joka järjestetään vuosittain. Ascotin laukkakilpailu on Britannian tunnetuin hevosurheilutapahtuma, jota seuraavat paikan päällä myös kuninkaalliset ja muut julkisuuden vaikuttajat. Kaikki eivät kuitenkaan pääse matkustelemaan laukkakilpailuihin, joten jos kaipaa itse jännitystä ja erityisesti vedonlyöntiä, voi aina kokeilla hieman erilaista tapaa pelata hevosista vaikkapa netissä. Virtuaalinen pelaaminen hevosista käy kätevästi myös niiltä, jotka eivät voi matkustella ympäri maailmaa erilaisissa laukkakilpailuissa, ja kaiken lisäksi pelaaminen kolikkopeleillä on myös antoisaa ja hauskaa. Pelissä esiintyvät niin jockeyt kuin kilpailevat hevosetkin, ja palkinnot hohtavat kiekoilla ruusukkeiden ja pokaalien muodossa. Pelin kulku käy jockeyn edetessä urallaan kohti sitä suurinta mestaruutta. Bonuspelissä päästään jännittämään, mikä hevonen ylittää maalilinjan ensimmäisenä – aivan kuin oikeassa kilpailussa! Lisää tietoa hevosista ja hevosurheilusta löytyy useilta sivustoilta, joissa voi kerätä informaatiota ja lukea muiden kirjoituksia erilaisista tapahtumista ja muista kokemuksista.

Suomen ja maailman suurimmat ratsastustapahtumat

Ratsastus jaetaan lajina kahteen alaluokkaan: eurooppalaiseen ratsastukseen ja lännenratsastukseen. Olympialajeina ovat esteratsastus, kouluratsastus ja kenttäratsastus, minkä lisäksi kilpaillaan lännenratsastuksessa ja matkaratsastuksessa sekä valjakkoajoissa ja vikellyksessä.

Helsinki International Horse Show on Suomen suurin sisätiloissa järjestettävä urheilutapahtuma. Se järjestetään syksyisin ja keskittyy esteratsastuksen Länsi-Euroopan liigan World Cup -osakilpailuun. Tapahtumassa järjestetään myös kouluratsastusluokkia ja nuorten ratsastajien sekä hevosten tapahtumia. Vuosittain kävijöitä on ollut pitkän viikonlopun aikana noin 40 000. tapahtumassa on myös paljon show-tyyppistä lisäohjelmaa ja ulkomaalaisia osanottajia, minkä seurauksena tunnelma onkin aina varsin kansainvälinen.

Ypäjällä kilpaillaan kesäkaudella Finnderbyssä kansainvälisen tason este-, koulu- ja lännenratsastuksessa. Tapahtumassa on myös perinteeksi muodostunut Finnderby-esterata sekä Mannerheimin kenttäratsastuskilpailu, jossa ratkotaan senioreiden ja nuorten SM-mitalit. Maaliskuussa hevoskansalle esitellään uusi mielenkiintoinen kilpailu, Helsinkin Horse Fair, joka on kansainvälinen esteratsastuskilpailu.

Kansainvälisellä arvokisatasolla vuosi 2015 on olympialajeissa EM-kilpailujen vuosi. Saksan Aachenissa järjestetään loppukesästä monipuoliset ratsastuskilpailut, joissa kisataan este-, koulu- ja lännenratsastuksessa sekä vikellyksessä ja nelivaljakossa. Kenttäratsastuksen EM-mitalit jaetaan parhaimpien kesken Skotlannissa kuluvan vuoden syyskuussa. Yksi suurimmista ja odotetuimmista tapahtumista on Las Vegasissa huhtikuussa järjestettävä kisa, jossa käydään este- ja kouluratsastuksen maailmancupin finaalit.

Ratsastus on kilpailulajina siitä erikoinen, että naiset ja miehet kilpailevat lähes aina samassa sarjassa; ainoastaan vikellys tekee tässä poikkeuksen. Usein parhaimmat esteratsastajat ovat miehiä, kun taas huippukouluratsastajiin lukeutuu paljon naisia. Kaikissa lajeissa on kuitenkin menestyneitä urheilijoita molempien sukupuolien edustajista. Esimerkiksi kenttäratsastuksessa naiset ja miehet ovat melko tasaväkisiä mitattaessa menestystä arvokisoissa.

Zara Phillips

Zara Phillips syntyi Britannian kuninkaalliseen perheeseen vuonna 1981. Hänen äitinsä on prinsessa Anne ja hänen isoäitinsä on Englannin kuningatar Elizabeth II. Prinsessa Anne pyrki antamaan lapsilleen mahdollisimman normaalin kasvatuksen perheen aateluudesta huolimatta. Tästä esimerkkinä toimii se tosiasia, ettei Zaralla tai hänen veljellään Peterillä ole ollenkaan titteliä. Zaran etunimellä ei ole kuningassuvun perinnettä, vaikka hänen muut nimensä korostavatkin yhteyttä sukuun: Zara Anne Elizabeth. Zaran äiti ja isä, Mark Phillips, erosivat tyttären ollessa 11-vuotias.

Zara on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt saavuttamaan paljon. Kouluajoista lähtien hänen harrastuksiinsa kuului urheilu, etenkin yleisurheilu, voimistelu ja maahockey. Myös hevosurheilu on hänelle tuttua ja vanhempiensa innostamana hänestä tuli taitava ratsastaja. Zara oli kenttäratsastuksen maailmanmestari vuonna 2006. Samana vuonna hänet valittiin BBC:n vuoden urheilupersoonaksi. Vuonna 2012 Zara otti osaa olympialaisten kenttäratsastuksen joukkuekilpailuun. Joukkue saavutti loppusijoituksissa hopeaa.

Kuten useat nuoret nykyisin, myös Zara on viettänyt opiskelujensa yhteydessä välivuoden ulkomailla, oleskellen Australiassa sekä Uudessa-Seelannissa. Sieltä palattuaan hän paneutui opiskeluihinsa Exeterin yliopistossa, jossa hän opiskeli fysioterapiaa, erikoistuen hevosfysioterapiaan.

Phillips on naimisissa entisen rugbypelaajan ja Englannin maajoukkuekapteenin Mike Tindallin kanssa. Viheriöiden lisäksi Tindall on tuttu näky myös erilaisista pokeritapahtumista, yltäen mm. toiselle sijalle miljoonan dollarin PokerStars Shark Cage TV ohjelman ensimmäisellä tuotantokaudella. Tindall ja Phillips on totuttu näkemään usein julkisuudessa tähtistatustensa vuoksi ja Britannian media seuraakin heidän liikkeitään herkeämättä. Pariskunta meni naimisiin vuonna 2011 ja sai ensimmäisen lapsensa, Mian, tammikuussa 2014.

Kuninkaallisen perheen jäsenenä Zara on jo nuoresta pitäen tottunut olemaan mukana edustustehtävissä. Nämä toimet tukevat yleensä hyväntekeväisyysjärjestöjä. Zara on valinnut omiksi hyväntekeväisyyskohteikseen erityisesti selkäydinvammoja tukevia järjestöjä, hevosurheilun hyväntekeväisyysjärjestöjä sekä organisaatioita, jotka toimivat lasten puolesta. Yksi Zaran tukemista klubeista oli Hevoskilpailu Club 16-24, jonka presidenttinä hän toimi vuosina 1998–2005. Klubi on kehitetty innostamaan nuoria osallistumaan hevosurheiluun ja kilparatsastukseen.

Muutkin tarpeelliset aiheet ovat saaneet hänen huomionsa: hän on esimerkiksi luovuttanut hyväntekeväisyyteen tietyn iltapukunsa, johon hän pukeutui Seabiscuit-elokuvan ensi-illassa Lontoossa. Kyseessä oli tuolloin avun antaminen tapaninpäivän tsunamin hätäapukassaan vuonna 2005.

The Catwalk Trust on suosittu Zara Phillipsin suojelema järjestö, joka on perustettu kehittämään hoitoa sekä parannuskeinoja selkäydinvammoihin. Hänen matkansa Uuteen-Seelantiin tuki erityisesti tämän järjestön toimintaa. Myös lääketieteellisen tutkimuksen hyväntekeväisyysjärjestö INSPIRE, joka pyrkii kohentamaan selkäydinvammaisten hoitoa, on Zaran tukema kohde.

Zaran tukemia lastentukijärjestöjä ovat esimerkiksi Sargent Cancer Care for Children, joka on UK:n johtava lastensyöpäavusto, sekä The Caudwell Charitable Trust, joka keskittyy lasten erityistarpeisiin sekä vammojen ja vakavien sairauksien hoitoon.

Phillips jakaa edustustehtäviä toisinaan prinsessa Annen tai kuningattaren mukana. Esimerkiksi vuonna 2003 Zara otti osaa äitinsä kanssa P&O Cruise -merialuksien nimeämiseen Southamptonissa. Kuninkaallinen Prinsessa nimesi laivan Oceanaksi ja hänen tyttärensä nimesi sen tytäraluksen, Adonian. Tämä oli historian ensimmäinen laivojen kaksoiskastetilaisuus.

Phillips on edustanut hyväntekeväisyyttä myös serkkunsa Prince Harryn kanssa. Serkukset ovat keskenään läheisiä ystäviä. Englannin kuningattaren kanssa hän on tukenut esimerkiksi Chelsea Flower Show’ta, joka on vuosittainen huomattava puutarhamessutapahtuma Englannissa. Zaralle on kerääntynyt huomattava lista edustustilaisuuksia myös ulkomailla hyväntekeväisyyden merkeissä.

Brittiläinen urheiluasusteiden valmistaja Musto Outdoor Clothing on erikoistunut veneilyyn, hevosurheiluun ja ampumaurheiluun. Yritys sponsoroi urheilijoita näillä aloilta. Vuonna 2009 tiedotettiin, että Zara Phillips suunnittelisi yritykselle oman ratsastusasukokoelmansa, jotka saatiin myyntiin vuonna 2010. Kokoelma tunnetaan merkistä ZP176: numero on Zaran joukkuenumero, kun hän ensimmäisen kerran edusti maataan kenttäratsastuskilpailuissa.

Zaran ensimmäisen virallinen kuninkaallinen potretti mallina on Jack Vettrianon maalaama teos vuodelta 2008. Tämäkin oli hyväntekeväisyystapahtuma suojattomien kansalaisten apuun Isossa-Britanniassa sekä hädänapuun ulkomailla.

Hyväntekeväisyysjärjestöt hyötyvät huomattavasti kuuluisten henkilöiden tuesta. He ovat positiivisesti esimerkillisiä ja saavat mukaan keräystoimiin muun kansan sekä myös yritykset ja yhtiöt: toimiessasi näiden yhtiöiden kautta tuet samalla hyväntekeväisyysjärjestöjä. Tällaisia ovat esimerkiksi joulukortit, joita voit ostaa hyväntekeväisyyttä tukien samalla, kun lähetät piristävän toivotuksen lähimmäisillesi. Kuka vielä uskaltaa väittää, ettei Englannin kuninkaallisella perheellä ole mitään virkaa?

Ravihevosen elinkaari

Hevosen omistaminen on monelle pitkäaikainen haave. Hevosen hankinta on iso projekti, johon tarvitaan nöyryyttä ja pitkäjänteisyyttä. Ravihevosen koulutus on puuhaa, jossa tieto ja hyvä suhde eläimeen ovat avaintekijöitä. Omistajan on muistettava, ettei kaikkea tarvitse tietää ja osata, sillä ammattilaisen apuun luottaminen on tärkeä osa ravihevosen kasvatusta.

Ravihevoset ovat erikoisesti lajiin jalostettuja hevosia, kuten amerikanravureita, suomenhevosia, lämminverisiä ravihevosia tai pohjoismaisia kylmäverirotuja. Ravihevosen kasvatus on erilaista kuin harrastehevosen: se on tavoitteellista ja vaatii paljon tiedonhankintaa sekä suunnittelua. Samanaikaisesti on seurattava hevosen kuntoa ja luonnetta. Parhaimmillaan ravihevonen on innostunut ja nauttii itse kehityksestään. Usein tällaisten ravureiden ja omistajien suhde on hedelmällisin molemmin puolin.

Hevosen ravurikoulutus aloitetaan yleensä yhden vuoden iässä, jolloin hevosen ja ohjastajan välille tulee rakentaa luottamus ja tehdä hevostyypin mukainen koulutussuunnitelma. Hevosen ruokapuolesta ja riittävistä vitamiineista sekä lisärehuista on pidettävä tarkkaa huolta.

Kilpailu-uran aikana voi aiheutua useitakin loukkaantumisia, joissa tulee kääntyä ammattilaisen puoleen ja antaa tarpeeksi lepoaikaa vamman parantumiseen. Hevosen ei kuitenkaan saa antaa masentua telakalla ollessaan, vaan sen intoa on pidettävä yllä rauhallisen liikunnan aloittamisella ja hyvällä hoidolla.

Ravihevosen elinkaari on usein lyhyempi kuin harrastehevosen, sillä kisat ja treenaaminen vievät veronsa. Kun hevonen vanhenee ja alkaa olla huonossa kunnossa, on hyvä harkita sen lopettamista. Huonossa kunnossa oleva hevonen on tullut tiensä päähän, joten sen lopettaminen eläinlääkärin avulla on usein järkevin vaihtoehto.

Hevosen oikeaoppinen hoito

Suomessa hevonen kuuluu sen oston aikana irtaimen kaupan lain piiriin. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei virheetöntä hevosta ole: hevonen tarvitsee ajan kanssa eläinlääkäriä ja sen omistajan kanssa luotu suhde on ainutlaatuinen. Hevosen käyttäytymiseen vaikuttaa paljon myös omistaja, jonka vastuulla on hevosen kasvatus, hoito sekä tyytyväisyys. Suomessa eläinsuojelulaki määrittelee hevosen hoidolle erilliset minimivaatimukset. Hevosen hoitaminen on toisinaan kovaa ruumiillista työtä: kyseessä on iso eläin, jonka tilojen siistiminen on jo usein hartiavoimin tehtävää urheilua.

Lain mukaan hevonen on ruokittava kolmesti päivässä säännöllisin ruokintavälein. Sen tulee päästä ulos jaloittelemaan tarpeeksi usein ja sen saatavilla on aina oltava puhdasta juomavettä. Päivittäiseen hoitoon kuuluvat myös kavioiden puhdistus, hevosen harjaaminen, terveydentilan tarkistaminen, tallin puhdistus ja sen välineiden tarkistus sekä huolto. Jos hevonen on likainen, se tulee pestä vedellä ja tarvittaessa loimittaa. Pesun jälkeen hevonen loimitetaan kuivumisen ajaksi.

Hevosen ajallaan annettavat rokotukset, hampaiden raspaus, kengitys ja loishäätö on myös muistettava tehdä ajallaan. Omistajan on hyvä oppia seuraamaan hevosensa terveydentilaa. Kun tiedät, millainen hevonen on normaalisti terveenä, pystyt nopeasti myös havaitsemaan muutokset kunnossa, jolloin hevonen tarvitsee mahdollisesti ammattiapua.

Hevonen tarvitsee liikuntaa ja sen tulisi olla mielellään vaihtelevaa. Ihannetilassa hevonen pääsee itse määräämään liikuntansa tahtia, jos se voi oleilla kesällä laitumella. Hevosen kuntoa tulee tarkkailla ja muistaa, että se tarvitsee myös tarpeeksi lepoa. Vammoista tai loukkaantumisista kärsivien tulee antaa levätä ja toipua rauhassa.

Hevosen ylläpitokustannukset

Hevosen hankinta on iso päätös. Hevosen hankkijan tulisi olla hyvin perillä hevosen elinkaaresta, sen tarpeista, käyttötarkoituksesta, kunnosta ja siihen kuluvasta rahasta. Hevosen hinta vaihtelee Suomessa 5 000 – 15 000 € välillä, mikä on kuitenkin vasta alkua, sillä hevosen ylläpitoon kuluu vuosien aikana paljon rahaa. Omat tiedot ja taidot tulevat hevosen hoidossa ja ylläpidossa monta kertaa tarpeeseen, mutta kaikkeen ne eivät riitä. Ulkopuolisesta avusta, kuten kouluttajista ja eläinlääkäreistä, joudutaan maksamaan melko paljon.

Maaseudulla hevosen ylläpito on usein edullisempaa, sillä monella on jo valmiiksi omat tilat ja alueet, joten hevonen voi viettää aikaansa enemmän ulkona. Ellei omaa tallia ole, on sen vuokraaminen maaseutualueilla edullisempaa kuin kaupungeissa. Kaupungeissa tallipaikat ja palvelut maksavat aina enemmän, onhan tilaa vähemmän käytettävissä.

Ostopäätöstä tehtäessä on tiedettävä tarkkaan, mihin hevosta tarvitaan. Sillä on oltava oma käyttötarkoituksensa niin omistajan kuin hevosenkin hyvinvoinnin takia. Kilpahevonen ja harrastehevonen ovat tyypiltään erilaisia ja niiden ylläpitomaksutkin muodostuvat eri kokonaisuuksista. Hevosen oston hetkellä kannattaa muistaa, että ainakin seuraavanlaiset kulut tulevat ajankohtaiseksi hevosen elinkaaren aikana:

  • Hevosen kauppahinta
  • Ostotarkastus (200 € ylöspäin)
  • Eläinlääkärien ja kouluttajien taksat
  • Kuljetuskustannukset
  • Rekisteröintikulut
  • Tallivuokra (200–1000 €)
  • Vitamiinit, rokotukset, raspaukset
  • Kengitys noin 2 kk välein (n. 100 €)
  • Vakuutus (vuosimaksu 200 € ylöspäin)
  • Varusteet ja huolto
  • Mahdolliset kilpailukustannukset

Ratsastusharrastuksen aloittaminen

Ratsastus on monipuolinen harrastus, joka sopii lähes kaikille. Harrastuksena se kasvattaa kuntoa, koordinaatiota, lihaskuntoa ja tekee usein hyvää myös selälle. Ratsastus on myös terapeuttista ja ratsastusterapiaa käytetäänkin hyödyksi ongelmanuorten ja kehitysvammaisten kanssa. Nuorille hevosharrastus voi antaa myös itseluottamusta: sen kautta saa uusia kavereita ja mielenkiinnon kohteen.

Hevosharrastus ei ole pelkkää ratsastamista, vaan siihen kuuluu usein myös hevosenhoitoa, sen pilttuun siivoamista ja muita huoltotoimia. Harrastus kannattaa aloittaa oman alueen ratsastusseurojen kartoittamisella – hevosen selkään ei voi hypätä tuosta vaan. Ratsastuksen ja hevosen käsittelyn oppimiseen tarvitaan ammattitaitoista ohjausta.

Suomessa on yli 300 Suomen ratsastajainliiton jäsentallia, ratsastuskoulua tai harrastetallia, jotka järjestävät kursseja kaiken ikäisille, niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Kursseja on tarjolla eri tasoisille alkeiskursseista aina kilpailutasolle asti. Eri kilpailulajeihin on myös mahdollista erikoistua. Ratsastajainliiton alainen talli on turvallinen, sillä sen toimintaa valvotaan tarkasti ja siellä opetusta antavat opettajat ovat koulutettuja ja ammattitaitoisia asiantuntijoita.

Ratsastuksen aloittaminen on suhteellisen edullista: tarvitaan hyvät jalkineet, tavalliset kumisaappaatkin sopivat tähän hommaan. Housujen tulee olla istuvat, mutta ne eivät saa puristaa tai hangata saumoista. Myös käsineet on hyvä hankkia ettei toiminnan keskellä tulisi hankaumia käsiin. Oma kypärä on suositeltavaa hankkia, vaikka usein sen voikin aluksi lainata tallilta. Kypärän käyttö on aina pakollista. Ratsastustuntien hinnat vaihtelevat hieman talleittain ja seuduittain, ja suurimmissa kaupungeissa tuntihinnat ovat usein maaseutua hieman korkeampia.

Tämän päivän menestyneet ravurit

Suomessa järjestetään aika monta kovan luokan isoa ravikisaa, ja näiden voittajalistoja selaamalla voi saada jo jonkinlaista kuvaa ketkä ja mitkä hevoset ovat tällä hetkellä voimissaan Suomessa. Otetaan esimerkiksi Suomen hevosten pääkisa eli Kuninkuusravit.  Viime vuoden voittajaloimella kruunattiin ori Erikasson, samoin kuin edellisvuonnakin. Orin omistavat Helena Tuikka ja Jaakko Varjonen, kasvattaja Riikka-Liisa Tolonen ja valmentajana Bella Varjonen. Erikassonin kisatilillä oli heinäkuun 2013 loppuun mennessä 140 ravikisaa, joista voittoja oli tullut 71 kisassa. Jokaisessa kisassa Erikassonin puikoissa on ollut ohjastaja Harri Koivunen. Erikassonin tilillä ei ole ainoastaan Kuninkuusravien voitot, vaan orilla on myös SE-aika Olympia-ajojen 2100 metrillä. Myös kansainvälisesti Erikasson on menestynyt, ja loimen alla on myös PM-kisojen kakkossiha vuodelta 2012. Jos jotain negatiivista joutuu hakemaan oriista niin se, että se on kärsinyt hieman jalkavaivoista joka voi vaikuttaa negatiivisesti kisailuun.

Viime vuoden Kuninkuusravien kuningatar puolestaan on Marimin-tamma, jolla 207 ravikisasta voitto on tullut 55 kertaa. Ikää tammalla alkaa olemaan tänä vuonna jo 15 vuotta, joten ihan nuoruutensa kukoistuksessa ei enää olla vaikkakin kaikki merkittävimmät suurkisavoitot ovatkin tulleet ihan viime vuoden aikana. I. P Vipotiina ansaitsee myös tulla mainituksi tässä listassa, sillä Vipotiinalla on kaurapussissaan muutakin kuin kauraa, nimittäin kolme ravikuningatar-loimea. I. P Vipotiinalla on myös suuria kisoja takanaan kuten SE-aika Suurajoista ja useita muita kisoja sen nuoruusvuosilta.

Lämminverisissä kannattaa seurailla sellaisia nimiä kuin Day Cruise, Aaron de Veluwe, Edward Ale ja Maxwell Mayday. Etenkin näistä Day Cruise osasi yllättää viime vuoden Suur-Hollola-ajoissa tulemalla ykköseksi ohi ennakkosuosikin Brad de Veluwen, jolla on takanaan useita suurkisavoittoja. Hevonen on muuten saanut nimensä näyttelijä Brad Pittin mukaan.